Paikan tietomalli / pohjatyöstö

[mirmaid]

Tarvasjoki

2-paikan malli (nykytilanne)

Tarvasjoki (joki)

Tarvasjoki (Lieto) - nykyään osa Lietoa (liitetty Lietoon v. 2015, Lieto on v. 2022 alkaen kaupunki. Tarvasjoen tyyppitieto Paikannimirekisterissä on kaupunkialue tai taajama.)

Tarvasjoki (kunta) - 1868-2014. Nimi Tarvasjoki on ollut käytössä vain kunta-aikana, vaikka Tarvasjoella vietettiinkin 700-vuotisjuhlaa: https://turunseutusanomat.fi/2016/06/tarvasjoki-tayttaa-700-vuotta/

Tarvasjoen historia aikojen alusta tähän päivään kuvailtaisiin siis

Tarvasjoki (Lieto : taajama) Tarvasjoki (kunta) Marttila (jos halutaan kuvata aikaisempaa historiaa)

1-paikan malli

Tarvasjoki (joki) Tarvasjoki (Lieto : taajama)

On mahdollista, että tässä mallissa sulkutarkennesäännöt muuttuisivat. Suomessa on vain nämä kaksi Tarvasjokea, joten niitä ei ole tarve erottaa muilla kuin tyyppitarkenteella toisistaan.

Tarvasjoki (joki) Tarvasjoki (taajama)

Tarvasjoen määrittely taajamaksi perustuu vain nykytilanteeseen. Paikannimirekisterissä laajin ns. paikanlajiteema Tarvasjoelle on "Asutus". Tarkenne voisi ehkä olla se, tai jokin johdannainen:

Tarvasjoki (asutus) Tarvasjoki (asutusalue) Tarvasjoki (asutusnimi)

Kaikki näistä tarkoittavat kuitenkin vähän eri asiaa. Myös pelkkä (alue) voisi olla mahdollinen.

Tarvasjoki (joki) Tarvasjoki (alue)

Tarvasjoen historia aikojen alusta tähän päivään kuvailtaisiin siis

Tarvasjoki (taajama/asutus/alue tai Lieto : taajama) Marttila (jos halutaan kuvata aikaisempaa historiaa, jolloin paikan nimi ei ollut Tarvasjoki)

[mirmaid]

Mellilä

2-paikan malli

Mellilä (Loimaa) Mellilä (kunta)

Mellilä on kuulunut Loimaaseen sekä vuodesta 2009, että ennen vuotta 1916.

Mellilän historia aikojen alusta tähän päivään kuvailtaisiin siis

Mellilä (Loimaa) Mellilä (kunta)

1-paikan malli

Mellilä (Loimaa)

Mellilä on myös kylä Liedossa, joten paikkatarkenne tarvitaan myös yhden paikan mallissa.

Mellilän historia aikojen alusta tähän päivään kuvailtaisiin siis

Mellilä (Loimaa)

[mirmaid]

Raasepori

Raasepori on v. 2009 perustettu kaupunki, joka käsittää entiset Tammisaaren ja Karjaan kaupungit ja Pohjan kunnan.

Raasepori on Asutusnimihakemiston mukaan myös kylä ja linnanrauniot Snappertunan alueella (Snappertuna on entinen kunta, nykyinen kylä Raaseporin kaupungissa. Välillä se kuului Raasepori-kylineen Tammisaareen.) YSO-paikoissa on Raasepori (Tammisaari), mutta tästä kylästä on vaikea löytää muuta tietoa. Raaseporin linna sijaitsee lähellä nykyistä Snappertunan kylää.

Periaatteessa näitä kahta voi pitää samana tai eri paikkana kummassakin mallissa.

Samana paikkana ne olisivat

1-paikan malli

Raasepori

ST Tammisaari ST Snappertuna

2-paikan malli

Raasepori (kaupunki)

ST Tammisaari (Raasepori) ST Snappertuna (Raasepori)

Raasepori (Tammisaari) KT Raasepori (Snappertuna)

Eri paikkoina

1-paikan malli

esim. Raasepori (kaupunki)

ST Tammisaari ST Snappertuna

Raasepori (kylä)

2-paikan malli

Raasepori (kaupunki)

ST Tammisaari (Raasepori) ST Snappertuna (Raasepori)

Raasepori (Raasepori : kylä) tai (Raasepori, Snappertuna) (?) KT Raasepori (Tammisaari) KT Raasepori (Snappertuna)

Tässä mallissa näitä kahta pidetään siis erillisinä paikkoina, koska ajatellaan että useammasta kaupungista yhdistynyt uusi kaupunki ei ole sama käsite kuin kylä, vaikka niillä onkin osittain yhteinen historia ja sama nimi. Ratkaisua voi perustella esim. hyvin erilaisella koolla - Tarvasjoki tai Mellillä puolestaan ovat pysyneet kooltaan suurin piirtein samanlaisina sekä itsenäisinä kuntina, että kuntaliitoksen jälkeen, ja paikalliset luultavasti mieltävät niiden olevan hallinnon muutoksesta huolimatta edelleen sama paikka.

[mirmaid]

Paanajärvi

Kylä Kuusamon itäosassa, luovutettu v. 1940. Nykyisin asumaton osa Kiestingin kuntaa.

Suomessa on myös pieni Paanajärvi-niminen järvi, ja Karjalan tasavallassa on toinen samanniminen kylä Vääräkosken kunnassa, sekä samanniminen järvi samoilla seuduilla kuin tämä luovutettu Kuusamon kylä.

1-paikan malli

Paanajärvi (Kiestinki : kylä) KT Paanajärvi (Kuusamo : kylä)

2-paikan malli

Paanajärvi (Kuusamo : kylä) Paanajärvi (Kiestinki : kylä)

*Kylä lienee järkevin paikkatarkenne vaikka onkin nykyään asumaton (ainakin jos nykyinen tarkennekäytäntö säilyy). Toisaalta jos päädyttäisiin yhden paikan malliin ja siihen, että paikkatarkenteita käytetään vain erottamaan samannimisiä paikkoja, voisi tarkenne olla Kuusamon sijasta myös Suomi, koska Suomessa ei ole muita Paanajärvi-nimisiä kyliä. Tosin Paanajärvi oli olemassa paikkana jo silloin, kun koko Suomi oli osa muita valtioita. **Tässä yhden/kahden paikan malli tarkoittaa oikeastaan vähän eri asiaa kuin kuntaliitos-tilanteissa - paikka säilyy luonteeltaan "epäitsenäisenä" riippumatta siitä, kumman valtion alueeseen se kuuluu. Tarve kahden paikan mallille syntyykin oikeastaan siitä, että Paanajärvi tarvitsee tarkenteen, ja Venäjän kunta tuntuu väärältä, koska aineistoissa käsitellään ensisijaisesti Paanajärveä aikana jolloin se kuului Suomeen. Viipuri itsenäisenä kaupunkina ei tarvitse tarkennetta, mutta jos samannimisiä kaupunkeja olisi useita, ongelma olisi vielä suurempi.

[mirmaid]

Koivisto

Kaupunki Venäjällä, nykyiseltä nimeltään Primorsk. Suomeen kuuluessaan Koivisto oli kauppala ja maalaiskunta. Koiviston kauppalan pinta-ala oli 24 km² (1936) ja sitä ympäröi joka puolelta Koiviston maalaiskunta, josta kauppala oli lohkottu. Yhden paikan malli on ongelmallinen, koska paikka on jatkanut olemassaoloaan alueluovutuksen jälkeen (toisin kuin Paanajärvi) ja sen nimi on muuttunut. Suomen aikaan viittaaminen nykynimellä olisi melko mahdotonta; suomeksi ehkä voisi kuitenkin ajatella Koivisto-nimen olevan käyttökelpoinen edelleen - nykyistä paikkaa käsittelevän wikipedia-sivun otsikko on suomeksi Koivisto ja ruotsiksi Björkö. Kauppala ja maalaiskunta on käsitelty samana paikkana YSOssa ja tämä on todennäköisesti myös käyttäjän kannalta toimivin ratkaisu.

1-paikan malli Primorsk KT Koivisto (Viipurin lääni), TAI Koivisto (Viipurin piiri/Venäjä) KT Primorsk, Koivisto (Viipurin lääni)

2-paikan malli

Koivisto (Viipurin lääni) Primorsk

[mirmaid]

Korpiselkä

Korpiselkä on entinen Suomen kunta, jonka alueesta pääosa luovutettiin. Jäljellejäänyt osa (nk. Tynkä-Korpiselkä) liitettiin myöhemmin Tuupovaaran kuntaan. Luovutettu alue on nykyisin ilmeisesti pääosin asumatonta. Yhden paikan mallissa ongelmana alueen hajoaminen: ensimmäinen vaihtoehto ei ota kantaa valtioon, jälkimmäisen ongelma on epäsuhta uuden päätermin suhteessa siihen, mitä suomalaisessa kontekstissa aineistot yleensä käsittelevät. Raja-Karjalan tms. hyväksyttävyydestä tarkenteena en osaa sanoa, jos se on ok, soveltuu ehkä laajemminkin.

1-paikan malli Korpiselkä (Raja-Karjala tms.), TAI Korpiselkä (Loimola/Suojärven piiri/Venäjä) KT Korpiselkä (Viipurin lääni/kunta)

2-paikan malli Korpiselkä (Viipurin lääni) TAI Korpiselkä (kunta) Korpiselkä (Loimola/Suojärven piiri/Venäjä)

*Pidän tarkennetta (kunta) aika ongelmallisena, koska se ei oikein välitä toivottua merkitystä sen paremmin tässä kuin muissakaan tapauksissa, mutta jos se päädytään säilyttämään, se toki koskee myös luovutettuja kuntia.

[mirmaid]

Kylmäkoski ja Akaa

Kylmäkoski on ollut vuosina 1895-2011 itsenäinen kunta. Tämän jälkeen se on liitetty v. 2007 perustettuun Akaan kaupunkiin. Ennen vuotta 1895 Kylmäkoski oli kylä Akaan kunnassa, joka lakkautettiin v. 1946. Osa lakkautetusta Akaan kunnasta liitettiin Kylmäkosken kuntaan.

Kylmäkoski, ks. esimerkki Mellilä.

Akaa:

1-paikan malli

Akaa

2-paikan malli

Akaa (kunta) Akaa (kaupunki)

*Kahden paikan mallissa ongelmana se, että kuntamuodon muutos ei normaalisti johtaisi uuteen paikka-auktoriteettiin, vaan tässä perustana on se, että Akaa lakkasi välillä olemasta. Muuten se ei olennaisesti poikkea muista kunnista, joiden kuntamuoto on vaihdellut: Akaa oli nykyisen Akaan kaupungin alueella ennen Toijalan kauppalan perustamista vuonna 1946 sijainnut kunta ja sitä edeltänyt kirkkopitäjä. Aluemuutokset ovat kunnissa ylipäätään tavallisia ja myös Akaan osalta niitä on tapahtunut muulloinkin kuin kunnan lakkauttamisen ja kaupungin perustamisen yhteydessä. Tässä tapauksessa kuitenkin kuntamuoto on ainoa mahdollinen tarkenne erottamaan kahta samassa paikassa sijaitsevaa paikkaa - ja jälleen Akaa oli kuitenkin ennen kunta-aikaa pitäjä, mutta silloinkin melko lailla sama Akaa (tämä ongelma koskee siis suurinta osaa Suomen kunnista).

[mirmaid]

Pedersöre ja Helsingin maalaiskunta

Pedersören suomenkielinen nimi on muutettu 1989, varsinaisesti maalaiskunnat kuntamuotona lakkautettiin 1977. Suomessa on ollut kaikkiaan 36 maalaiskunta-sanaa nimessään käyttänyttä kuntaa, tosin ei koskaan näin monta yhtaikaa. Enimmillään jopa yli puolella kaikista Suomen kaupungeista ja kauppaloista oli naapurinaan maalaiskunta-sanaa nimessään käyttävä kunta. Nykyisin niitä ei ole enää yhtäkään, mikä johtuu enimmäkseen kuntaliitoksista. Useimmat näistä kunnista on liitetty kokonaan viereiseen samannimiseen kaupunkiin tai kauppalaan. (YSO-paikoissa on 34 maalaiskuntaa.)

1-paikan malli

Pedersöre KT Pietarsaaren maalaiskunta

Vantaa KT Helsingin maalaiskunta

2-paikan malli

Pedersöre Pietarsaaren maalaiskunta

Vantaa Helsingin maalaiskunta

*Helsingin maalaiskunta -termiä käytetty Melindassa n. 400 kertaa, Vantaa n. 5000 kertaa. Samoissa viitteissä n. 120 kertaa. Maalaiskunta-termiin liittyy sama ongelma kuin kunta-tarkenteeseen. Pedersöre ja Helsingin maalaiskunta (Vantaa) ovat edelleen olemassa, mutta suurin osa maalaiskunnista tulisi yhden paikan mallissa ohjaustermeiksi nykyiselle liitoskunnalle/-kaupungille. Jotkut on jaettu useampiin nykyisiin kuntiin.

[mirmaid]

Messukylä ja Tampere

Messukylä on entinen kunta, nykyään Tampereen kaupunginosa. Ennen liitosta Tampereeseen Messukylästä oli jo irrotettu osia: Tampere itse, sekä Aitolahti ja Teisko. Nykyään kaikki kuuluvat Tampereeseen. Yhden paikan mallissa Messukylä katsottaisiin kaiketi samaksi paikaksi koko historiansa, koska aluemuutokset eivät yleensä johda uuden käsitteen syntyyn. Poikkeuksellisissa tilanteissa (esim. Raasepori) niinkin voidaan kyllä tulkita, mutta Messukylä ei ehkä ole ihan samalla tavalla poikkeuksellinen (kunnan lohkominen ja liittäminen vs. kylän nimen ottaminen käyttöön uuden liitosten kautta syntyneen kaupungin nimeksi).

1-paikan malli

Messukylä (Tampere)

2-paikan malli

Messukylä (kunta) Messukylä (Tampere)

[mirmaid]

Itä-Uusimaa

Entinen maakunta, joka on yhdistetty v. 2011 Uudenmaan maakuntaan. Nykyään on olemassa Itä-Uudenmaan hyvinvointialue, ja Uusimaa jakaantuu muutenkin epävirallisesti länsi-, keski- ja itäosaan. Maakunnat ovat myös laajemmin vaikea kokonaisuus: maakuntajakoja on ollut useita, mutta maakuntien nimet ovat säilyneet vaihdoksesta toiseen.

1-paikan malli

Itä-Uusimaa

2-paikan malli

Itä-Uudenmaan maakunta Itä-Uusimaa (alue) tms.

*Yksiselitteisen tarkenteen löytäminen on haastavaa. Lisäksi nykyisissä YSO-paikkojen käsitteissä ei ole maakunta-sanaa mukana, joten kuvailujen päivitys voisi tuoda joukkoon myös sellaisia, joissa paikkakäsitettä on käytetty epätarkemmin.

vrt. myös Häme, Päijät-Häme, Kanta-Häme & Satakunta (historiallinen/nykymaakunta). Esim. Satakunta käytetty n. 6700 kertaa, valtaosin luultavasti nykymaakunnasta. Historiallinen maakunta kattaa myös Pirkanmaan alueen. Jos aineisto käsittelee historiallista maakuntaa, aineistosta riippuen kuvailussa tulisi ehkä mainittua myös Pirkanmaa. Kahden paikan mallissa pitäisi periaatteessa olla Satakunta (maakunta) ja Satakunta (historiallinen maakunta), hakija kuitenkin luultavasti lähestyisi aihetta haulla "Satakunta" riippumatta siitä mitä aikaa käsittelevää aineistoa etsii. Yhden paikan mallissa lähdettäisiin siitä, että Satakunnan alueeseen ei oteta kantaa sen enempää kuin esim. nyt kuntien osalta kuntaliitoksen jälkeinen alue ei muodosta uutta paikkaa. Satakunta ja Pirkanmaa olisivat tässä mallissa kattavuudeltaan osin päällekkäiset (ihan kuten Lieto ja Tarvasjoki).

[mirmaid]

Pohjanmaa ja Vaasan rannikkoseutu

Poikkeustapauksen maakuntien joukossa muodostaa vielä Pohjanmaa, koska nykyinen Pohjanmaan maakunta kattaa vain osan siitä alueesta, johon puheessa yleensä viitataan Pohjanmaana. Tässä tapauksessa olisi luultavasti perusteltua selkeän kaksitulkintaisuuden takia käsitellä näitä eri paikkoina, esim. Pohjanmaa (maakunta) KT Vaasan rannikkoseutu ja Pohjanmaa (alue). Nykyhetkeä kuvaaviin aineistoihinkin kohdistuu kahtalaisia kuvailutarpeita ja toisaalta Pohjanmaan historiallinen maakunta vastaa suunnilleen samalla tavalla nykyistä Pohjanmaa-termin laajempaa merkitystä, kuin Satakunnan historiallinen maakunta vastaa Satakunnan nykymerkitystä. Sen sijaan Pohjanmaan virallinen nykykattavuus on hyvin erilainen kuin historiallisen maakunnan tai nykyisen laajemman tulkinnan mukainen.

[mirmaid]

Lappi

Toinen poikkeus maakuntien joukossa on Lappi: maakunnan nimi on sama kuin valtiorajat ylittävän alueen (sanastossa myös Saamenmaa, mutta se viittaa alueeseen ehkä enemmän kulttuurisena kuin selkeästi maantieteellisenä). Tässäkin on kyse selkeästä kaksitulkintaisuudesta ja ratkaisu voisi olla samantyyppinen kuin Pohjanmaan osalta.

[mirmaid]

Suomi

Nykyään on Suomen osalta käytössä yhden paikan malli, joka ei ota kantaa valtiolliseen itsenäisyyteen. Suomen alue myös Ruotsin osana on vaihdellut samaan tapaan kuin maakuntien tai kuntien, mutta merkitsevämpiä kuin kulloisetkin rajat on alueen hahmottuminen periaatteessa samana kulttuuris-maantieteellisenä "mentaalisena paikkana". Kun puhutaan tänä päivänä Suomen historiasta, siihen lasketaan kuuluvaksi niin kampakeraaminen kulttuuri kivikaudella kuin viikinaika ennen selkeää valtiollista yhteyttä muodostuvaan Ruotsiin, Ruotsin ja Venäjän vallan ajat - mukaanlukien Kalmarin unionin - ja itsenäisyyden aika.

[mirmaid]

Ceylon / Sri Lanka

1-paikan malli

Sri Lanka KT Ceylon

2-paikan malli

Sri Lanka KT Ceylonin dominio

Brittiläinen Ceylon Hollannin Ceylon (?) Portugalin Ceylon (?)

Ceilão, the name given to Sri Lanka by the Portuguese Empire when it arrived in 1505, was transliterated into English as Ceylon. As a British crown colony, the island was known as Ceylon; it achieved independence as the Dominion of Ceylon in 1948.

[mirmaid]

Granada

1-paikan malli

Granada

2-paikan malli

Granada (maakunta/Espanja/Andalusia) Granada (Kastilia) (?) Granadan emiraatti/sulttaanikunta/kuningaskunta Alueen nimenä Granada on tätä vanhempikin, ilmeisesti tältä ajalta: https://en.wikipedia.org/wiki/Taifa_of_Granada

[tpalonen]

Hei, oma ratkaisuni tähän olisi siis se, että YSO-paikkoihin suhtauduttaisiin paikannimisanastona, siten että sanaston merkitysyksikkönä olisi ontologisen käsitteen sijaan paikannimi. Keskusteluissahan on todettu, että YSO-paikat ei joka tapauksessa ole ontologia eli sanaston ontologisuudesta ei tarvitse kantaa huolta eikä siihen minusta ole tarpeen soveltaa samaa tiukkaa käsitejaon periaatetta kuin YSOon.

Tässä ratkaisussa paikannimi siis tarkoittaisi tietystä alueesta käytettyä yleiskielen eli kansankielen nimitystä, jolla on oma tunnistettu historiansa ja elämänsä. Tämä sivuuttaisi hallinnolliset kuviot eli sen, mihin kuntaan kyseinen paikka on milloinkin kuulunut, onko se ollut itsenäinen kunta vai ei, onko se vaihtanut statusta kylästä itsenäiseksi kunnaksi jne. Ajatuksena tai oletuksena olisi, että paikannimeä on kuitenkin käytetty kielessä viittaamaan joko tarkasti tai sumeasti suurin piirtein samaan alueeseen läpi historian. Tässä mallissa katsottaisiin ns. läpi sormien Messukylä/Raasepori-tyyppisiä tapauksia, joissa paikannimi on välillä viitannut laajempaan kokonaisuuteen eli kuntaan/kaupunkiin ja välillä vain yhteen kylään. Samoin tässä mallissa tapaukset, joissa paikannimi viittaa sekä kuntaan/kaupunkiin että sen keskustaajamaan, voitaisiin mielestäni kuitata yhdellä käsitteellä/paikannimellä.

Disambiguaatiota tarvittaisiin toki tässäkin ratkaisussa. Eli toisitaan erotettaisiin sellaiset paikannimet, jotka selvästi viittaavat eri paikkoihin, esim. tietynnimiseen jokeen ja samannimiseen kylään, tai kahteen eri paikassa sijaitsevaan samannimiseen jokeen/järveen/kylään. Varmasti hankalia rajanvetoja tulisi vastaan tässäkin mallissa, mutta ehkä tämä malli kuitenkin olisi suhteellisen yksinkertainen ylläpidollisesti.

[mariaforsen]

Muutama ajatus paikan tietomallista (yllä olevan lisäksi):

-Yhden paikan mallissa ei juuri huomioida historiallista tilannetta, tämän huomaa erityisen hyvin kun kääntää paikkojen nimiä (esim. Neuvostoliitolle luovutettu kunta on nimeltään, kattavuudeltaan ja hallinnoltaan ollut toinen, verrattuna siihen mitä se on tänään Venäjään kuuluvana).

-Jos tarvittaisiin sanastoa, joka kuvaa vain nykytilannetta, niin siihen on jo olemassa resursseja (esim. Maanmittauslaitoksen paikannimi- ja kartta-aineistot), joiden pohjalta voisi luoda toimiva kokonaisuus? Kuvailtaessa aineistoja historiallinen ulottuvuus on kuitenkin usein tärkeä, yhden paikan mallin mukainen ratkaisu voisi johtaa siihen, että tiedonhakija saa melko "sumeita tuloksia" ja historiallisista paikoista voisi olla vaikeaa ylipäätään saada relevantteja hakutuloksia. Erityisesti jos pitää huomioida myös sen, että tämä sanasto voi jossain vaiheessa tulla käyttöön laajemmin KAM-sektorilla, niin historiallinen ulottuvuus on varmaan aika olennainen.

-Sanaston "historiallisen ulottuvuuden" parantaminen ja kehittäminen toki periaatteessa vaatisi resursseja, mutta onko mahdollista ajatella, että jatkettaisiin suunnilleen kuten tähän asti ja parannettaisiin vähän kerrallaan, sen mukaan kuin tulee ehdotuksia? Täytyy huomioida, että jos nyt siirryttäisiin yhden paikan malliin, niin sekin vaatisi paljon työtä (jo olemassa olevien paikkojen poistaminen, yhdistely jne.). Sen lisäksi tämä aiheuttaisi paljon korjaustarpeita myös tietokannoissa.

-Pelkästään nimen muutos (ilman muita muutoksia) ei mielestäni pitäisi missään mallissa johtaa uuden paikan luomiseen. Tämän huomaa erityisen hyvin kun kääntää paikan nimeä, nimihän ei välttämättä muutu toisella kielellä, ja varsinkin monikielisessä sanastossa olisi ongelmallista tehdä uusia paikkoja pelkästään tämän perusteella.

[mirmaid]

^ KAM-sektorilta on ilmaistu sekä toive hyvinkin tarkasta ajallisesta erittelystä, että yhden paikan mallista (kuvailuresurssien takia).

[ilona-x]

Kannatan kahden/useamman paikan mallia, sillä se tuntuu kuvailun kannalta paremmalta ratkaisulta. Nykymallissa voisi kuitenkin yrittää kehittää, esimerkiksi sitä, miten huomioidaan 'kunta-aikaa' edeltävä aika. Voisiko tilannetta parantaa mahdollisesti ohjaustermejä lisäämällä (eri nimimuodot, kuntamuodot tmv.)?

Kahden/useamman paikan mallissa pitäisi laatia linjauksia siitä, minkälainen muutos on niin merkittävä, että YSO-paikkoihin lisätään uusi paikka:

• alueen pinta-alan muutokset?
• alueen hallinnollinen asema (itsenäisyys): kunta vs. kylä ; siirtomaa vs. itsenäinen valtio?
• alueluovutukset/-menetykset (sota tmv.)?
• mikä on riittävän suuri muutos, ja miten suhtaudutaan pinta-alan kasvamiseen vs. pienentymiseen, entä asukasluku?(esimerkiksi Teiskon liittäminen Tampereen kaupunkiin kasvatti Tampereen pinta-alaa huomattavasti, mutta asukasluvun osalta muutos ei ollut kovin suuri: Tampere 689,59 km², josta Teisko 337,5 km² vs. asukasluku Tampere (v. 1980: 166228) ja Teisko v. 1971: 2816)
• entä kuntamuodon muuttuminen, vaatiiko uuden paikan vai riittääkö näissä se, että lisätään ohjaustermejä?
• nimenmuutokset: pelkkä nimenmuutos ei olisi syy uuden paikan lisäämiselle?

Yhden paikan mallissa kysymyksiä herättää historiallisten paikkojen kohtalo.

• Jos päädytään ratkaisuun, että kuntaliitosten myötä lakkautetut kunnat poistetaan sanastosta, ja käytettäisiin jatkossa kunnan osaa esim. tapaus Messukylä & Messukylä (Tampere), niin miten toimittaisiin muiden nyt YSO-paikoissa olevien historiallisten paikkojen osalta, jäisivätkö ne sanastoon, ja jos jäisivät, niin eikö tämä olisi ristiriidassa sen kanssa, että entiset kunnat poistettaisiin?
• YSO-paikoissa on nyt esimerkiksi lakkautettuja läänejä. Vai olisiko näiden kohdalla käytäntö eri kuin kuntien osalta?
• Ja miten toimittaisiin esimerkiksi maalaiskuntien kanssa, poistetaanko ne sanastosta, kun kunta lakkaa olemasta, vai jätetäänkö ne olemaan 'entisinä kuntina' vai tulisivatko ne vain ohjaustermeiksi niille kunnille, joihin maalaiskunnat on liitetty? Maalaiskunnat ovat esimerkki tapauksesta, missä kuntaliitoksen myötä lakkautetun kunnan nimistä paikkaa ei enää ole olemassa, joten kuvailussa tämä vanha nimimuoto ei tulisi näkyviin lainkaan.
• Esimerkiksi Messukylän historiaa käsittelevä aineisto kuvailtaisiin yhden paikan mallilla: kunnat, historia, Messukylä (Tampere). Eli jos Messukylä (kunta) korvataan kuvailussa Messukylä (Tampere), ei alueellinen kattavuus ole sama, mutta riittääkö, että nimi on sama?
• Myös luovutetun alueen kuntien osalta tuntuisi hankalalta käyttää kuvailussa nykyistä paikkaa, esimerkiksi Jääski on esimerkki kunnasta, joka on jäänyt pääosin rajan taakse, mutta osia myös Suomen puolelle, ja ne osat on liitetty useampaan kuntaan.