Taulukossa 4.1 taulukkolista tarkoittaa kaksipäistä listaa. Usein kuitenkin opiskelijat ajattelevat, että taulukkolista on sama kuin ArrayList tai Pythonin list. Pitäisi miettiä tähän yhtenäinen terminologia, koska nyt laskari- ja tenttitehtävissä pitää aikavaativuuksia kysyessä aina selittää, millaista taulukkolistaa tarkoitetaan, ja silti aina joku opiskelija ymmärtää väärin.
Sivun 53 alalaidassa "luokkaa n/N" on myös vähän hankala. Avoimessa osoitteenmuodostuksessa n/N on aina korkeintaan 1, ja ketjutuksessakin kai yleensä (esim. Javassa oletusarvoisesti). Tässä toisaalta ei tarkoiteta skaalautumista hyvin pienillä n (kun n voi olla paljon pienempi kuin N).
Muuten huomasin nyt, että Tirakirjassa puhutaan avoimesta hajautuksesta. Itse olen yrittänyt käyttää sanasta sanaan käännöstä avoin osoitteenmuodostus, koska joidenkin lähteiden (esim. Wikipedian) mukaan "open hashing" tarkoittaa ketjutusta (mikä tietysti on sekavaa suomensi miten vain).
Taulukossa 4.1 taulukkolista tarkoittaa kaksipäistä listaa. Usein kuitenkin opiskelijat ajattelevat, että taulukkolista on sama kuin ArrayList tai Pythonin list. Pitäisi miettiä tähän yhtenäinen terminologia, koska nyt laskari- ja tenttitehtävissä pitää aikavaativuuksia kysyessä aina selittää, millaista taulukkolistaa tarkoitetaan, ja silti aina joku opiskelija ymmärtää väärin.
Sivun 53 alalaidassa "luokkaa n/N" on myös vähän hankala. Avoimessa osoitteenmuodostuksessa n/N on aina korkeintaan 1, ja ketjutuksessakin kai yleensä (esim. Javassa oletusarvoisesti). Tässä toisaalta ei tarkoiteta skaalautumista hyvin pienillä n (kun n voi olla paljon pienempi kuin N).
Muuten huomasin nyt, että Tirakirjassa puhutaan avoimesta hajautuksesta. Itse olen yrittänyt käyttää sanasta sanaan käännöstä avoin osoitteenmuodostus, koska joidenkin lähteiden (esim. Wikipedian) mukaan "open hashing" tarkoittaa ketjutusta (mikä tietysti on sekavaa suomensi miten vain).