Rahoitus

[MikkoPaltamaa]

Olisikohan mahdollista hankkia yhteisöllistä rahoitusta eri osajärjestelmien avoimeen suunnitteluun ja toteutukseen? Esimerkiksi samaan tyyliin kuin Kickstarter, joka on tarkoitettu luoville projekteille. Löytyykö porukkaa, jolla olisi kokemusta tällaisesta käytännössä?

Minulla olisi motivaatiota osallistua suunnitteluun, muttei käytännössä mahdollisuutta tehdä kovin suurta työmäärää ilman jonkinlaista korvausta käytetystä ajasta.

[keskival]

Sanoisin, että relevantein suunnitteluosuus on tämä, josta on jo maksettu käytännössä Accenturelle. Eli se lähti olemassaolevien vaihtoehtojen kartoituksesta. Haluaisin nähdä asian niin, että nyt kun valmisohjelmistopohjainen ratkaisu on poissuljettu epärealistisena (olen optimisti), niin seuraavaksi tehtäisiin vastaava kartoitus open source ja puhtaalta pöydältä toteutuksesta.

Tämä ei ole mikään parin kaverin iltapuhdetyyppinen rupeama, vaan vaatii raskasta asiantuntemusta ja riittävästi aikaa ja resursseja. Näkisin, että tämä meidän työmme tässä repositoryssä on lähinnä pohjatyötä tälle rupeamalle, jolle siis varmasti löytyy ihan oikeaa rahaa valtiolta.

[hessuvi]

Yksi vaihtoehto hoitaa tämänkaltaisen hankkeen bisnespuoli on, että kaikki kunnat, sairaanhoitopiirit, sairaalat ym potilastietojärjestelmää käyttävät julkishallinnon instanssit perustavat yhteisen yrityksen, jolta hankkivat potilastietojärjestelmän avaimet käteen -periaatteella tai SaaS-mallilla. Käsittääkseni hankintalainsäädännön mukaan tällainen kilpailutuksen ohittaminen on mahdollista, kun tilaaja on toimittavan yrityksen omistaja ja yritys itse toimii julkishallinnon hankintalainsäädäntöä noudattaen.

Perustelen tätä ehdotusta tällä artikkelilla: http://www.tietoviikko.fi/cio/buginen+jarjestelma+on+ittoimittajalle+rahasampo/a831331

Tämän menettelyn potenttiaalisia hyötyjä olisivat:

• Järjestelmälle tulisi oikea hinta, koska mahdollinen voitto palautuisi tilaajille osinkoina.
• Tilaajat voisivat käyttää omistajaohjausta ja vahtia paremmin, mitä yritykseen pumpatuilla resursseilla tehdään.
• Hankintamenettelyihin liittyvä byrokratia kevenisi ja aidolle vuorovaikutukselle tekijöiden ja tulevien käyttäjien välillä jäisi enemmän tilaa.
• Puhtaalta pöydältä rakennettu järjestelmä antaisi mahdollisuuden hyödyntää uusinta ohjelmisto-osaamista. Lisäksi ohjelmistojen tapauksessa on usein helpompaa tehdä kokonaan uusi järjestelmä kuin korjata vanhaa, koska työläs ongelman syyn selvittäminen jää pois.
• Hanke työllistäisi suomalaisia ja vähentäisi osaltaan työttömyyden kustannuksia.
• Terveydenhuolto on tietojärjestelmien kannalta haasteellinen ympäristö ja siihen liittyvä osaaminen jäisi Suomeen edistämään Suomen kilpailukykyä.

Järjestelmä kannattaa tehdä kansallisin voimin myös siksi, että Suomeen on syntynyt ja syntymässä oppilaitosten kanssa yhteistyössä toimivia luoviin ratkaisuihin kykeneviä poikkitieteellisiä innovaatiohautomoita. Yhteistyö heidän kanssaa saattaisi tuottaa ratkaisuja, joilla potilastietojärjestelmä saadaan vapautettua perinteisen toimisto-atk:n rajoitteista.

Sopimattomia vaihtoehtoja

• Mikään nykyään käytössä oleva järjestelmä ei sovellu niissä olevien puutteiden takia: http://www.laakariliitto.fi/files/potilastietojarjestelmatWinblad.pdf
• Uuden järjestelmän hankkiminen tavallisen hankintamenettelyn kautta on suuri riski kahdesta syystä. Ei ole olemassa sellaista organisaatiota (ehkä ministeriötä lukuunottamatta) joka pystyisi edustamaan kaikkia tulevia käyttäjiä, ja lähihistoria on osoittanut, että kautta linjan julkishallinnon organisaatioissa on puutteita ohjelmistojen hankinnan osaamisessa.
• Sitran teettämän selvityksen mukaan mikään ulkomainen valmisjärjestelmä ei sovellu sellaisenaan käytettäväksi ja suljettuun järjestelmään tehdyt muutostyöt tulevat aina kalliiksi, usein kalliimmiksi kuin uuden järjestelmän tekeminen. Muiden kuin alkuperäisen toimittajan on käytännössä mahdotonta tehdä tarvittavia muutoksia, ja myytäväksi tarkoitettujen ohjelmistojen sisäinen laatu on heikko teknisen velan vuoksi, mikä osaltaa lisää muutosten vaatimaa työmäärää.

[willebra]

Projektin organisointi (ja siis rahoitus) pitäisi järjestää ainakin aluksi mahdollisimman avoimena projektina. Kuntien oy johtaa todennäköisesti samaan vanhaan malliin.

Ehdotus relevanteille lautakunnille tulisi olla, että avoimen APOTTI-vaihtoehdon kunnollista selvittelyä ja suunnittelua varten hankitaan (kilpailuttamalla) selvittely- ja suunnitteluprojektin koordinaattori 12 kk ajaksi.

Vaatimuksena hankinnassa pitää olla useiden tahojen kuuleminen ja hyödyntäminen selvittelyssä ja suunnittelussa (esim. enintään 25% rahasta voi kulua koordinaattorin omiin palkkioihin). Laatuvertailussa sitten verrataan kykyä ja kokemusta hallita avoimesti tuotettavaa tietoa sekä annettavia sitoumuksia avoimuuteen (esim. koko työ julkisesti).

Tämä voidaan tehdä joko niin, että hankinnan kustannus on kiinteä (esim. 1 miljoona euroa) ja kilpailu tapahtuu laadulla (=asiantuntemus + luvatut tulokset) ; tai sitten niin, että tehdään kiintämpi vaatimuslista tuloksista ja tarjoajat tarjoavat hintaa ja laatua.

Selvittelyn tavoitetuloksena pitäisi olla 5-15 vaiheinen projekti, jolla voidaan hankkia APOTTI-toiminnallisuus (ja enemmän), mutta avoimesti ja paljon pienemmällä riskillä ja pienemmillä kustanuksilla. Tämän pitäisi mahdollistaa se, että suunnittelun mukaiset vaiheet hankitaan jokainen erikseen ja jos tulokset taas julkaistaan avoimesti, niin jatkossakaan ei lukittauduta liikaa tyhteen toimittajaan.

Edit1: Selvennetty, että tavoitetulos ei tarkoita samaa kuin lisähankinta.

[vsalomaki]

Ei nyt millään pahalla willebra, mutta itse karsastan jotain epämääräistä 12kk hommaa. Tavoite on saada asioita aikaiseksi, eikä kulutettua aikaa 12kk. Mieluiten niinpäin, että jos 12kk:ssa ei synny tuloksia, niin automaattisesti miehet ulos.

[willebra]

vsalomaki: kiitos kommentista, selvensin tuota loppua. Jatkovaiheet 5-15 pitää tietenkin erikseen kilpailuttaa ja kun selvittelyyn ja suunnitteluun osallistetaan monia tahoja, pitäisi sen auttaa sitä, että jatkovaiheissa voi olla eri tarjoajia. Jos tuloksia ei tule, tuskin tulee valituksi seuraaviin.

Yleinen huoleni tässä on se, että jos kuntien näkökulmasta he eivät voi ostaa mitään, eivät he voi tähän oikein osallistua muuten kuin "kivaa, että on kansalaisaktiivisuutta". Onhan tämäkin yksi vaihtoehto, mutta sillä ei saa uskottavaa vaihtoehtoa aikaiseksi. Toinen vaihtoehto on vain ostaa kartoitus ja suunnitteluprojekti yhdeltä taholta, mutta silloin läpinäkyvyys kuntalaisille voi kadota kokonaan, työn muuttuessa suljetuksi. Ehdottamallani tavalla voi hankintalain mukaisesti ostaa avointa kartoitus- ja suunnittelutyötä, johon kuntalaisilla/kansalaisilla säilyy jonkinlainen läpinäkyyvyys ja mahdollisuus osallistua projektiin.

Miten sinä järjestäisit rahoitusta tälle työlle paremmin?

[vsalomaki]

@willebra

Rahoitukselle on toinen keskustelu-'issue'nsa

Minun nähdäkseni kuntien ei kannata hankkia omia sairaanhoitojärjestelmiä, koska: 1) Kuntien omat järjestelmät eivät sellaisenaan ole sopivia, muiden valtakunnallisten järjestelmien kanssa. Toisin sanoen, järjestelmät ovat epäsopivia ellei toisin makseta.

2) Monilla kunnilla ei ole varaa omaan "tietotekniikka-konsulttiin". joka selvittäisi tilanteen. => Jos IT-guru puuttuu tai vaikkapa talousjohtaja esittää hänen paikaansa, niin tuloksena on epämääräisesti tehty IT-puolen tilausmäärittely ja alihankkija voi tykittää lisälaskuja oman maun mukaan,

Kuntien vastuut määriteltiin vuonna 1993 siten, että asia on kuntien vastuulla. No, monista esimerkeistä on nähty,,että kunnat eivät pysty tekemään yhtenäisiä IT-hankintoja. En sano, että joka asissa tarvitaan isoveljen eli valtion kaitselmusta, mutta nähdäkseni IT-puolen asiat pitäisi hoitaa valtiolla!

[willebra]

@vsalomaki

Ei ole vielä toteutettu kunnallisessa ympäristössä, mutta kunnolla avoimesti ylläpidetty projekti, jossa on myös avoimesti ylläpidetty "näin otat järjestelmän käyttöön" ml. tarvittavien palveluiden hankintaohjeistus, voisi madaltaa osaamiskynnystä. Yhteensopivuuspuoli ainakin paranisi ja tässä puolessa oikea avoimuus on ykkönen. Joka tapauksessa tähän jää osaamiskynnys eli omaa osaamista tarvitaan.

IT on iso asia, varsinkin toiminnallinen IT, kuten potilastietojärjestelmä: vaikuttaa/luo/tukee prosesseja, ja sitoo omia resursseja pitkään. Tällaisten osalta kunta ei voi olla ajopuuna, sillä muuten (teknlogia)toimittajat vievät ja asiakas vain maksaa... Pienempien kuntien osalta pitäisi olla joku tukijärjestely/yhteisjärjestely. Nythän on Kuntien Tiera, joka tarjoaa omistaja-asiakaskunnilleen it-ratkaisuja, mutta en oikein tiedä Tieran ratkaisuista (kun en ole niistä kuullut).

[hessuvi]

Toimisiko Kunta Oy avoimesti vai suljettujen ovien takana riippuisi hyvin paljon siitä, ketä sinne palkattaisiin johtoportaaseen. Ainakin moni täällä vaikuttava osaisi kongreettisesti perustella, miksi olisi tärkeää ja kustannustehokasta, että ihan jokaisella asianosaisella olisi mahdollisuus tietää, mitä ollaan tekemässä, ja halutessaan osallistua suunnitteluun jo ensimetreiltä alkaen.

Tietenkin avoimen hankkeen johtaminen olisi suuri haaste ja hyppy tuntemattomaan, koska teollisesta yhteiskunnasta periytyvät johtamiskäytännöt olisivat käyttökelvottomia. Esimerkiksi APOTTI-hankesuunnitelma (http://www.hel.fi/static/public/hela/Terveyslautakunta/Suomi/Esitys/2012/Terke_2012-10-02_Tervlk_14_El/8B5A936E-850B-4A00-9674-0B5784E1983E/Liite.pdf) mainitsee avoimet ohjelmistot, mutta niihin liitetyistä erityiskysymyksistä näkee, ettei niiden olemusta tunneta. Eihän esimerkiksi avoimien ohjelmistojen kulttuuriin kuulu tuijottaa meriittejä ja sitä, mitä ihmiset ovat tehneet aikaisemmin. Olennaisempaa olisi tarkistaa, mitä tässä ja nyt ollaan ehdottamassa ja tarjoamassa.

Avoimesta osallisuudesta, josta tämänkin repon tapauksessa pohjimmiltaan olettaisin olevan kysymys, Apotin hankesuunnitelma ei taida puhua mitään. Tosin kyseistäkään dokumenttia en jaksanut lukea kokonaan läpi. Kunhan silmäilin eli en voi väittää varmaksi.